TEAL Äännekoulun arjessa: Rekrypäätökset neuvonantoprosessilla


Miltä tuntuu kun yritykseen tulee uusi työntekijä ilman, että kenellekään sanotaan mitään? Yhtäkkiä uusi tyyppi tupsahtaa ovesta sisälle ja kertoo olevana nyt osa tiimiä. Tunne voi olla ilo ja helpotus, kun saa kivan työkaverin. Tunne voi olla myös epävarmuus tai se, että omien toiveiden yli on kävelty: riittäähän minullekin täällä töitä? Voi ei, tuo tyyppi! En tule hänen kanssaan yhtään toimeen.


Rekrypäätösten tekeminen ilman toisten työntekijöiden kuulemista on aika tavallista terveydenhuollon organisaatioissa, jotka perinteisesti ovat olleet hyvin hierarkisia. Tekemistä johtaa lääkäri, jonka alla toimii monenlaisia ammattilaisia. Myös puheterapia-ala, jossa Äännekoulu (Äänneloikka Oy) toimii, on ollut yleensä hyvin hierarkinen. Terveyspalvelujen johtaja päättää tehdäänkö rekryjä ja kuka palkataan. Puheterapeutti-kollegat saavat toki usein osallistua haastatteluprosessiin ja sanoa mielipiteensä. Päätöksen tekee kuitenkin lopulta esimies.


Äännekoulussa ei ole haluttu toimia näin.


Ajattelemme että rekrypäätökset ovat tärkeimpiä asioita, mitä teemme. Työkaverit on yksi tärkein osa työhyvinvointia, jolloin on todella merkityksellistä, että omaan työyksikköön ja tiimiin kävelee sellaisia ihmisiä sisälle, jotka jakavat samat arvot kuin muut.





Rekrypäätökset neuvonantoprosessilla lisäävät työhyvinvointia ja itseohjautuvuutta


Neuvonantoprosessissa aluksi joku kertoo tekevänsä päätöksen. Kuka tahansa organisaation sisältä voi olla päättäjä, hänellä ei tarvitse olla "esimies" tai "päällikkö" tai "johtaja" titteliä, sillä TEAL organisaatiossa hyväksytään se, että jokainen on yhtä kyvykäs tekemään päätöksiä.


Päätöksentekijäksi ilmoittautumisen jälkeen toiset saavat antaa hänelle neuvoja. Päättäjä lopulta tekee päätöksen ja muut hyväksyvät tämän päätöksen.


Äännekoulussa olemme siirtyneet rekrypäätösten tekemiseen neuvonantoprosessilla. Viimeisimmässä neuvonantoprosessissamme tuli tilanne eteen, että Helsingin tiimimme ei kukaan halunnut olla päätöksentekijä. Päätimme pyytää Oulun tiimistämme yhden työntekijän tekemään päätöksen. Toiset neuvoivat häntä ja hän päätti.


Työntekijöiltämme on näistä neuvontantoprosesseista tullut hyviä ja tärkeitä kommentteja.


Eräs työntekijä sanoi, että oli ollut hyvin skeptinen sen suhteen, että vaikka rekryvaiheessa oli hänelle kerrottu että teemme päätöksiä yhdessä, onkohan todellisuudessa noin. Ensimmäisen rekrypäätöksen nähtyään hän totesi että nyt konkretisoitui siis miten täällä toimitaan.


Työntekijät ovat kommentoineet myös, että he kokevat tärkeäksi sen, että heidän yli ei kävellä rekrypäätöksissä. Jokainen voi vaikuttaa tiimin kokoon ja kokoonpanoon.


Olemme huomanneet myös, että päätöksentekijälle voi tulla paineita siitä, että hänen täytyy tehdä päätös. On todella tärkeää, että päätös hyväksytään sellaisena kuin se on, eikä sitä kyseenalaisteta jälkeenpäin varsinkaan "esimiesten" taholta. Silloin myös muut uskaltavat lähteä tekemään tulevaisuudessa päätöksiä.


Lyhyesti rekrypäätösten neuvonantoprosessi Äännekoulussa


  1. Uusi hakemus saapuu Äännekouluun joko niin, että olemme aktiivisesti rekrytoineet uusia työntekijöitä tai joku hakee spontaanisti meille.

  2. Hakija(t) jututetaan/haastatellaan kertaalleen. Haastattelun tekee yleensä toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on pääosin kertoa haastateltavalle millaista Äännekoulussa työskentely on. Sen lisäksi joku työntekijöistä keskustelee uuden rekryttävän kanssa.

  3. Päätöksentekijä ilmoittautuu. Toivotaan että se on tiimistä, johon uusi työntekijä on tulossa. Jos tiimistä kukaan ei halua tehdä päätöstä, otetaan ulkopuolinen päättäjä, esimerkiksi toisesta tiimistä. Päätöksentekijälle kerrotaan millaisia keskusteluja rekryttävän kanssa on käyty.

  4. Päättäjä kirjoittaa Slackiin viestin: Aijon päättää palkataanko xxxx meille. Miten neuvoisitte minua? Teen päätöksen xxx mennessä.

  5. Toiset lähtevät antamaan neuvoja aloittaen lauseen aina: "Neuvon sinua..."

  6. Pyrimme siihen, että kukaan ei komppaa toisten neuvoja tyyliin: "Olen samaa mieltä kuin xxxx, minusta pitää miettiä että...." Tämä voi aiheuttaa sen, että neuvoista tulee äänestys, kenen mielipide on suosituin.

  7. Päätöksentekijä voi kysyä lisätietoa, tai lisää neuvoja jos tarvitsee sitä.

  8. Lopuksi tehdään päättäjä tekee päätöksen. Muut hyväksyvät päätöksen sellaisenaan kuin se on.



Mikä on Äännekoulu?


  • Teal Suomi yhteisön kummiyritys

  • Puheterapiaa tarjoava yritys, jolla on terapiakeskukset Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa

  • Erikoisuutemme on verkkopohjaien nettiterapia, jossa puheterapiapalveluprosessi on erotettu ajasta ja paikasta

  • Työntekijöitä tällä hetkellä 17

  • Voimakkaassa kasvussa

  • Lue lisää täältä: www.äännekoulu.fi

  • Lue juttuja Äännekoulun TEAL matkasta täältä: www.äännekoulu.fi/blogi

Untitled

TAPAHTUMAT

BLOGI

MEDIA

Videot

Kuvat

OSUUSKUNTA