Onko näiden otsikoiden mukaisten johtamismallien taustalla jotain syvempää johtamisfilosofian arvoperustaista muutosta vai ovatko nämä vain tämän hetken liiketoiminnan tehostamisen keinoja? Minulle taustalla on muutakin, uskoakseni monelle muullekin. Erittelen ”sen muun” tekijöitä tässä tekstissä. Perustelen asiaa pitkän kaavan kautta, jotta tätä tekstiä voisi ymmärtää sellainenkin ihminen, joka ei millään tavalla ole tämän hetken johtamisjargoniin paneutunut. Pyrin selkokieleen.
Väistelen otsikonmukaisten käsitteiden syvällisen purkamisen tässä kohtaa tietoisesti. Niistä löytyy valtavasti tietoa. Minulle hyvässä johtamisessa ei ole kyse sen enempää tealista kuin leanistakaan käsitteenä. Eikä näissä asioissa todellakaan mitään uutta ole, vaikka käsitteet suht tuoreita onkin.
Nämä käsitteet ja johtamismallit on syntynyt, kun uudistuksennälkäinen ihminen on halunnut ja uskaltanut unelmoida paremmasta työelämästä ja tehnyt rajusti töitä muutoksen eteen – toiminut mahdollistajana itselleen ja muille. Yksinkertaistaen tämän jälkeen hyvät käytänteet on konsulttien osalta mallinnettu myytäviksi koulutuspaketeiksi ja tutkijoiden puolelta tutkittaviksi käsitteiksi. Malleja kaupataan toisinaan uusina, vaikka niiden toiminnallinen syntyperä olisi ties missä. Väliäkö sillä, kunhan työnteon hyvät käytännöt leviää ja sitä kautta tuottavuus ja hyvinvointi kehittyy. Mutta mikä on se johtamisen ja organisoinnin filosofia näiden mallien ja käsitteiden taustalla, joka tällä hetkellä ihmisiä, tai ainakin minua puhuttelee?
Toiveissa Tealia työtä?
Oletko miettinyt, että olisi kiva saada työpaikka, jossa ei tarvitsisi lainkaan valehdella, vaan voisi olla aidosti oma kokonainen itsensä(muun muassa tämä on sitä tealia, niin kuin loputkin kysymykset – ja on näissä leania ja muutakin)? Entä oletko haaveillut siitä, että esimiehesi tai työpaikan johto toimisi sinun ja työyhteisösi oppimisen,kasvun ja toimijuuden mahdollistajana ja hallinnollisten työnteon esteiden ja jäykkyyksien purkajana? Olisiko hienoa jos johto heittäisi oman aseman, egon ja tittelit sivuun ja altistaisi koko järjestelmän aidosti oppimiselle, kasvulle ja muutokselle? Haluaisitko toimia itseohjautuvammin ja vaikuttaa enemmän työsi sisältöön? Haluaisitko sinä kehittää johtamistapaanne, olethan yrityksenne tärkein voimavara? Haluatko tuntea auttavasi aidosti asiakasta työssäsi ja ratkoa hänen ongelmia ja tuntea sitä kautta työsi merkityksellisemmäksi? Minä ainakin haluan. Onneksemme näihin toimintaperiaatteisiin ja arvoihin nojaavia yrityksiä on koko ajan enemmän. Ja tulevaisuuden työtä luovat muutoksentekijät kertaantuvat johtamisen innovaatioiden levitessä. Ihmiset tiedostavat ja alkavat laajemmin kurottamaan hyvän organisoinnin ja merkityksellisemmän työnteon perään.
Suomessakin on jo iso kasa paskaan työhön (pahoittelut kielestä) kyllästyneitä visionäärejä, jotka ovat luoneet todella menestyviä ja onnellisuutta kukoistavia organisaatioita. Kiitos heille tien raivaamisesta. Tämä aiheuttaa pitkässä juoksussa painetta myös egostaan ja asemastaan kiinnipitäviin muutoskyvyttömiin johtajiin ja vanhoihin rakenteisiin, jotka alistavat ja jähmettävät työntekijän paikalleen. Muutos on välttämätön. Käytännössä siis saamme kiittää Leaneista, Agileista ja Tealeista niitä yrittäjiä, jotka ovat kyllästyneet nykyiseen tapaan toimia ja ovat aidosti halunneet kehittää parempaa työelämää itselleen ja muille. Moni innovaattori on todennut, ettei viitsi enää tehdä onnetonta ja jäykkää työtä, joka on ollut lähtölaukaus paremmalle työlle ja hyvinvoinnille. Miksi kukaan tekisi – joka päivä tunnista toiseen, vuodesta toiseen? Sieltä tympiintymisestä se tämän hetken johtamisbuumi ja sen coachaaminen kumpuaa. Mitä se parempi työelämä sitten on, jota nämä visionäärit mahdollistavat ja ovat mahdollistaneet?
Merkityksellisyyttä etsimässä?
Paremman työntekijäkokemuksen taustalla on erilaisia johtamisen ja organisoinnin periaatteita, jotka on helpoiten käsitteellistettävissä juurikin tealista, leanista, agilesta, jne. Asiat ovat kuitenkin itsessään aika yksinkertaisia,vaikkemme näitä termejä ymmärtäisikään. Jos haluamme toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti on luonnollinen lähtökohta johtamisessa poistaa tehokkaan työnteon esteet ja valtauttaa asiakas ja työntekijä aidosti kehityksen keskiöön. Lisäksi annetaan mahdollisuus työntekijälle vaikuttaa, päättää, luoda itse ja motivoitua sisäisesti – turhat hallinnoijat ja esimiehet on hävitetty: kaikki mikä ei luo lisäarvoa asiakkaan ja tavoitteen näkökulmasta. Ihminen nähdään luonnostaan itseohjautuvana näissä organisaatioissa. Innovatiivisissa organisaatioissa rakennetaan työnteko jatkuvan yhteisen kehittämisen näkökulmasta, joissa ihmiset kohtaavat toisensa kokonaisina . Aito innovatiivisuus ja muutosvalmius vaatii näissä organisaatioissa tiedollisen ylivallan harhan purkamista: lähtökohdaksi on hyväksytty,että johtaja ei tiedä aina välttämättä sen paremmin kuin työntekijä tai väliportaan esimieskään,päinvastoin. Parhaassa tapauksessa johtaja näyttää esimerkkiä siitä, kuinka erehtyminen ja tietämättömyyden hyväksyminen johtaa jatkuvaan kollektiiviseen yrittäjyyteen ja uteliaisuuteen luoda uutta. Tärkeintä on kiinnostus yhdessä etsiä vastauksia, ilman teennäisiä raja-aitoja.
Mikä sitten minua puhuttelee juuri tämänkaltaisessa organisoinnissa ja johtamisessa? Eikö se ole ihan sama millä periaatteilla luomme tuottavaa työtä? Mielestäni tällainen organisoinnin ja työnteon tapa luo työlle kasvavasti merkityksellisyyden mahdollisuuksia, joka puolestaan mahdollistaa vahvan sisäisen motivaation työntekoon. Työ on parhaimmillaan enemmän kuin vain työ. Tästä hyötyy sekä yksilö että yhteisö. Työ on itsensä kehittämisen väline ja mahdollisuus palvella aidosti toista, ilman jäykkyyksiä ja esteitä. Se on mahdollisuus luoda hyvinvointia toimintaympäristöön monella tavalla. Siinä tiivistyy minulle nykybuumin ydin. Fredric Laloux puhuu sielullisista ja korkeamman tietoisuuden tason organisaatioista. En tiedä, kuinka isolle osalle ihmisistä putoaa liiketalouden ja sielullisuuden käsitteiden yhdistäminen, mutta uskon itsekin siihen, että tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus toimia monella tavalla entistäkin eettisemmin ja kestävämmin business maailmassa, kehittäen samaan aikaan liiketoiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta. Ehkä me itse ja elinympäristömme sitä vaadimmekin kasvavissa määrin, jos haluamme pitää huolen toisistamme ja ympäristöstämme . Vielä kun robotiikka ja digitalisaatio muuntaa työnteon tapoja kasvavalla vauhdilla, ei ihmiselle juuri muuta erottumisen valttia jääkään kun sydän ja myötätunto. Tästä on viime aikoina kirjoitettu paljon, juurikin business puolella. Palveluissa kohtaamisen ja ymmärryksen merkitys korostuu lisäarvon tuottamiseksi, koneet ja ohjelmistot pystyvät hoitamaan rutiinitehtävät. Puhutteleeko sinua tulevaisuudessa eettisemmät organisaatiot, joissa Laloux:n käsitteellistämä wholeness korostuu niin ihmisten välillä kuin ihmisen suhteessa luontoon ja muuhunkin toimintaympäristöön? Onko meillä muita vaihtoehtoja kestävän kehityksen näkökulmasta? Minkälainen työ luo sinulle merkityksellisyyden tunnetta? Näihin asioihin ilmeisesti viime viikon Nordic Business Forumkin osassa aiheistaan pureutui.
Tulevaisuuden eettisiä organisaatioita rakentamaan kanssamme?
Itse uskon, että inhimillisyys ja kova business sekoittuu tulevaisuudessa entistä enemmän, kun ymmärretään että hyvinvointi, onnellisuus, tuottavuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Sekä että. 2020-luvun businessihminen on siinä vaiheessa evoluutiota, että hän voi samaan aikaan tehdä tuottavasti ja kestävästi. Tuottavaa businessjohtajaa ei tarvitse erottaa siitä kotiäidistä tai isästä, joka huolehtii maapallon tulevaisuudesta ja lastensa onnellisuudesta. Nämä ihmiset voivat olla kokonaisia ja rakentaa taloutta siten,että toimimme samoilla arvoilla ja toimintaperiaatteilla eri toimintaympäristöissä, tavalla joka tuntuu oikealta. Vasen ja oikea aivopuolisko voi toimia yhdessä paketissa ja vielä sydämen yhteydellä. Sekä viisautta että järkeä. Nämä ovat itselle ne puhuttelevat tekijät nykyjohtamisen mallien taustalla. Olenkin luonnollisesti toimintamallien ja prosessien lisäksi kiinnostunut uudistamaan kokonaisvaltaisesti ajattelutapoja liike-elämässä. Niin kuin on moni muukin, onneksemme. Yhdistetäänkö humanismi ja teknisrationaalinen business samaan pakettiin?
Muun muassa Teal Suomi ja Meaningful Work Finland ry on avoimia yhteisöjä, joiden jäsenien kanssa haluamme kehittää työelämää. Olemme aidosti kiinnostuneita tulevaisuuden johtamisesta, hyvien työpaikkojen luomisesta ja työelämän onnellisuuden kasvattamisesta, muuta elämää ja toimintaympäristöä unohtamatta. Kyse ei ole joko kivasta tai tehokkaasta työnteosta. Se on sekä että. Tuottavuus ja onnellisuus. Yhteisöömme tarvitaan duunarit ja johtajat, visionäärit ja oppijat, sekä että. Tehdään yhdessä leania, tealia ja kaikkea hienoa menetelmää, vaikka et ymmärtäisikään mistä niissä on kyse. Ei leanin 5S:ssäkään hienosta käsitteestä huolimatta ole kyse kuin työpaikan siivoamisesta ja tavaran hallinnasta tehokkuuden mahdollistamiseksi– ei tämä niin vaikeaa ole. Suurin osa meistä ymmärtää sen, että töissä on mukavampaa, jos on mukavampaa. Siihen voidaan vaikuttaa kun työntekijät ja johto yhdessä haluaa, nykyasemaa ja omia egoja suojelematta. Pitkässä juoksussa muutos tapahtuu keinolla tai toisella. Sontaan
kyllästyneitä tulee lisää, kun hyvät esimerkit leviää. Visionäärejä tulee enemmän ja enemmän. Tule muutokseen mukaan, ole yhteydessä. Kysy, kommentoi,aloita keskustelu, tyrmää – ihan mitä vaan. Lämmin kiitos!
Lämpimin terveisin
Tommi Malinen
Teal Suomi kehittäjä, Meaningful Work Finland ry perustaja,isä, puoliso,pesäpalloilija(ukkosenjumala), valmentaja, kehittäjä, viimeaikoina lihonut lempääläläinen. Tällainen kokonaisvaltaista elämää tavoitteleva. Roolit ei missään nimessä tärkeysjärjestyksessä.